O'RLY

14. kesäkuuta 2019

"Mitenkäs teillä matka sujui?" Benjamin kysyi hymyillen kun Lauren oli peruuttanut Rileyn ulos trailerista ja ori malttoi rauhoittua pyörimiseltään ja hirnumiseltaan. "Ihmeellisen hyvin", Lauren vastasi ja taputti Rileyn kaulaa. Orin pää oli koholla ja se nuuhki uuden maan hajuja sieraimet suurina. "Riley oli melkein koko matkan ihan rauhallinen. Katsotaan nyt kuinka kauan tämä jatkuu.", omistaja naurahti ja lähti seuraamaan Benjaminia talliin sisälle, jossa Riley pääsisi loppupäiväksi karsinaan levähtämään. Ranch O'Haran järjestämä ongelmahevosklinikka -viikonloppu oli alkanut!

Kun kouluttaminen alkoi seuraavana päivänä Riley oli pyöröaitauksiin talutetuista hevosista kolmas. Benjamin huomasi nopeasti orin olevan erittäin jännittynyt ja lähes stressaantunut, sen koko olemus kieli että se olisi missä tahansa muualla mieluummin kuin siellä. Laurenin poistuttua aitauksesta Benjamin maiskautti Rileyn liikkeelle, joka oli tarpeeksi orille ampaistakseen täyteen laukkaan. Holtittomasti Riley laukkasi ympäri aitausta monta kierrosta, eikä Benjamin toistaiseksi yrittänytkään keskeyttää sitä. "Mitä luulette että se ajattelee?" Benjamin kysyi aitauksen toisella puolella olevalta yleisöltä. “Ei mitään, veikkaisin", hän jatkoi rauhallisella äänensävyllä. Mies otti askeleen kohti oria sen eteen ja kumarsi yläkehoaan alemmas. Rileyn korvat kääntyivät ihmeissään eteenpäin, ja parin askeleen jälkeen ori pysähtyi. "Kun hevonen on näin reaktiivinen, se ei ajattele. Se vain tekee, mikä siitä tuntuu luonnolliselta. Rileyn tapauksessa se tarkoittaa juoksemista hullun lailla, kun se ei tiedä mitä muutakaan tehdä. Nyt meidän tehtävä on saada se ajattelemaan."

Benjamin laittoi Rileyn uudelleen liikkeelle ensin maiskauttamalla ja osoittamalla kädellään. Raippaa Riley ei tarvinnut kun se oli jo liikkeellä. Sen sijaan että Benjamin olisi antanut Rileyn jatkaa holtitonta juoksuaan mies alkoi vaatimaan oria kääntymään aina astumalla sen linjan eteen, kuitenkaan poistumatta aitauksen keskeltä. Myös näinä hetkinä hän käytti merkkinä kädellä osoittamista sekä maiskauttamista. Ensimmäisellä yrittämällä Riley pyörähti ympäri etujalkojensa varassa ja painaisi korvansa tiukasti luimuun, jolla se ansaitsi itselleen napautuksen takapuolelle raipalla ja Benjamin komensi sen uudelleen kunnolla liikkeelle. "Hevonen ei koskaan saa kääntyä takajalat ihmistä kohti", Benjamin selvensi kun ori oli ottanut vauhtia alleen. Mies palkitsi sen antamalla sille tilaa. "Kaksi silmää on aina parempi kuin kaksi jalkaa. Joka kerta kun Riley kääntyy ympäri väärin, ajan sitä samantien eteenpäin, ja heti kun se tajuaa liikkua väistän ja annan tilaa. Hevonen ei opi pelkällä painostuksella, vaan nimenomaan paineen pois ottamisella."

Rileyllä meni melko pitkään että se alkoi kunnioittamaan Benjaminin pyyntöä. Kerran Benjamin joutui pyytämään siltä hyvin tiukasti, joka sai Rileyn rynnistämään melkein aitaa päin ja esittelemään liidokas pukkisarja. Benjamin ei siitä välittänyt, ettei ori oppisi että sellaisia typeryyksiä tekemällä se pääsisi pälkähästä. Vasta kun vaalea karvapeite oli tummunut hiestä Riley alkoi antamaan periksi, ja ensimmäisen kerran sen kääntyessä oikealla tavalla Benjamin kehui sitä ääneen, kääntyi ympäri ja käveli pois. "Näettekö?" mies nauroi pysähtyessään aidan luokse ja katsoessaan Rileytä. Ori seisoi jalat levällään paikallaan puuskuttaen selvästi hämillään, sillä se ei ollut odottanut miehen lähtevän pois. "Nyt se ajattelee. Se ymmärsi että tämän takia, juuri näin tehdessäni tapahtuu näin, ja se on mukavaa! Nyt on hyvä hetki jättää Riley hetkeksi omiin oloihinsa käymään läpi mitä äsken tapahtui."

Myöhemmin sinä päivänä Benjamin pyysi Laurenin mukaan uudelleen pyöröaitaukselle, jossa omistaja pääsi kokeilemaan omia koulutustaitojaan orinsa kanssa. Kuten Benjamin arvelikin, Riley oli kuin mitään ei olisi aikaisemmin tapahtunutkaan. Ei mikään hevonen opi kerrasta, vaan se on toistoa toiston perään monta kertaa. Mies kannusti Laurenia yrittämään parhaansa loppuun saakka, mutta Riley käsitteli häntä melkein kuin ilmaa. Orilla oli selvästi jopa uhittelevampi asenne omistajaansa kohtaan, ja Benjamin aisti Laurenissa aavistuksen pettymystä ja ehkä epätoivoakin. Niinpä hän siirtyi Laurenin rinnalle aitauksen keskelle näyttämään kädestä pitäen miten Lauren voisi omalla kehonkielellään viestittää orille että hän oli tosissaan. Lopulta kaksikolle tuli onnistumisen hetki, vaikka se olikin lyhyt ja kovan työn takana. Benjamin päätti että se riittäisi heille siltä erää, sillä positiiviseen lopettaminen viimeistelee kovan työn.

Benin kommentti ensimmäisestä päivästä: Riley tuntuu olevan kuriton pojankoltiainen joka testailee rajojaan ihan huolella. Mahdoton se ei ole, mutta työtä sen kouluttaminen tulee vaatimaan. Sen kanssa tulee taatusti hiki pintaan, mutta tärkeää onkin ettei anna periksi. Se on tähän mennessä oppinut viihdyttämään itseään tyhmillä tempuilla ja vikuroinnilla, mutta siihen tulee täällä muutos. Riley tuntuu hevoselta joka tarvitsee paljon tekemistä ja ennen kaikkea ajateltavaa, ettei sille jää aikaa mihinkään epätoivottuun. Uskon että Lauren ja se löytävät vielä yhteisen sävelen, mikäli Lauren jaksaa työskennellä sen kanssa. Nyt hän tuntui vähän lannistuneelta, mutta hänen on syytä muistaa että alussa kaikki on aina vaikeaa. Pidän peukkuja heille molemmille! - Benjamin O' Hara

01. syyskuuta 2015

O'Rly oli meille tullessaan jo maailmaa nähnyt hevonen. Entisen omistajan Innan mukaan hän oli tuonut O'Rlyn Yhdysvalloista Suomeen vuonna 2014 tallilleen Aittohaaraan, kiinnostuttuaan westernistä lajina. O'Rly oli ollut tuolloin vielä kilpailematon eikä orin luonnekaan ollut helpoimmasta päästä, mutta Inna halusi pelastaa lopetusuhan alle joutuneen quarterin. Eipähän hinta ainakaan päätä huimannut, mutta toisaalta Innan omistuksessa O'Rlyn ura westernratsuna otti myös tuulta alleen. Kuitenkin jälleen 2015 vuoden puolella O'Rly oli jälleen myynnissä, sillä Innan aika ei enää riittänyt orille ja silloin me kiinnostuimme orista. O'Rlylla oli jo tuohon mennessä menestyksekäs kilpaura takanaan eikä orissa muutenkaan ollut mitään moitittavaa. Niinpä teimme tarjouksen O'Rlysta ja syyskuuhun mennessä quarter olikin jälleen palannut takaisin kotimaahansa Yhdysvaltoihin. - Lauren Ely