ORANGE WOOD'S CUCK-COO

virtuaalihevonen / a sim-game horse

img       img
img
img
img
img
img

Nimi Orange Wood's Cuck-COO Syntymäaika, ikä 04.08.2015, 6v
Rotu colorado ranger Sukupuoli ori
Väri, merkit 153cm Säkäkorkeus hiirakko pintaloosa
Koulutustaso lännenratsu, barrel racing Rekisterinumero VH16-133-0002
Kasvattaja VRL-02207 | Orange Wood Ranch Omistaja VRL-05810
Meriitit -

* satunnainen ikääntyminen

 

Orange Wood's Cuck-COO ei ole perinteisen värinen colorado ranger, mutta se täyttää kuitenkin polveutumisvaatimukset ja tuo vähän erilaista säväystä rangereiden jalostukseen. Luonteensa se on perinyt aika tasapuolisesti vanhemmiltaan, mistä johtuen se on vieraiden kanssa alkuun aina aika säpäkän ja vähän säpsynkin oloinen, mutta osoittautuu kyllä sittemmin paremman tutustumisen myötä hyvinkin selväpäiseksi ja fiksuksi oriksi. Eihän sitä nyt kehenkään voi luottaa ihan ensisilmäyksellä, toki sitä pitää ensin vähän testata onko siitä uudesta tuttavuudesta yhtään mihinkään.

Corkyn kanssa pitää malttaa olla alkuun kärsivällinen ja oriin kannattaakin tutustua kaikessa rauhassa ensin maasta käsin, jotta se testailu ei vaan alkaisi siinä vaiheessa kun ollaan jo ehditty kiipeämään sinne satulaan. Corky on tosiaan vähän hermoherkkä vieraiden ihmisten kanssa, silmänvalkuaiset muljahtelevat vähemmästäkin ja välillä sitä pöristään sieraimet suurina kuin jokin olisi pahemminkin onnistunut pelästyttämään orin. Tosiasiassa Corky kuitenkin vain testailee ihmistä ja jos sen kanssa onnistuu pitämään itse pään kylmänä, alkaa Corkykin rauhoittua ja ajan kanssa se jättää kokonaan turhat säpsähtelyt pois. Corkya ei uskoisikaan samaksi oriksi siinä vaiheessa kun se lepuuttelee rennosti takastaan tallikäytävällä harjauksen ajan ja tuskin korvaansa lopsauttaa, vaikka tuuli paukkauttaisi tallinoven kiinni.

Kun Corky on oma luottavainen ja rento itsensä hoidettaessa, ei ratsastaessakaan pitäisi ilmetä ongelmia. Corky on ihan mielellään lähdössä töihin satulan nähdessään ja se onkin aika energinen ja vauhdikaskin ratsastettava. Se on hyvin herkkä avuille, mutta jarrut meinaavat välillä vähän kadota, mistä syystä Corkylla ratsastavatkin vain yleensä vähän kokeneemmat cowboyt ja cowgirlit. Nopeusluokissa Corky on kuitenkin parhaimmillaan ja kyllä sillä maastossakin pääsee halutessaan hyvinkin lujaa. Myös karjaratsuna Corky on osaava, joskin silloin on hyvin tärkeää pitää orin hyvin kuulolla ja turha vauhti poissa, etteivät mullikat vaan vahingossakaan säikähdä hevosen turhaa syöksähtelyä.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Orange Wood's DraGOON Premier, KTK-III ii. Redlight WRJ-I iii. Light Jets Up WRJ-I
iie. Give Me A Sign WRJ-I
ie. CHR Harmony Premier iei. Robust
iee. Chick With Claws
e. Moonfreak 'DW WRJ-II, Preferent, PP-MVA ei. Flash Heart TST eii. Flashin' Lightning Fn, KTK-II
eie. Timid Heart
ee. Freaky Autumn 'DW eei. Utopia's Freakshow KTK-II
eee. Adeste Fideles 'DW

Jälkeläisinfo

o/t. Varsan nimi 00.00.0000 e. Vanhemman nimi Omistaja
o/t. Varsan nimi 00.00.0000 e. Vanhemman nimi Omistaja
o/t. Varsan nimi 00.00.0000 e. Vanhemman nimi Omistaja
o/t. Varsan nimi 00.00.0000 e. Vanhemman nimi Omistaja
 

Orange Wood's Cuck-COOn isänpuoleinen suku koostuu puhtaasti hienoista, palkituista quarterhevosista ja johdattaa aina neljänteen polveen saakka. Emänpuoleisesta suvusta löytyy puolestaan erittäin näyttäviä colorado rangereita, joskin neljännessä esiintyy jälleen myös muutamia quartereita.

Kilpailukalenteri

07.06.2016 WRJ, Cutting, 2/50
10.06.2016 WRJ, Western trail, 6/50
10.06.2016 WRJ, Pole bending, 6/50
11.06.2016 WRJ, Western trail, 3/50
12.06.2016 WRJ, Cutting, 5/50
15.06.2016 WRJ, Barrel racing, 3/50
22.03.2017 WRJ, Barrel racing, 8/86
25.03.2017 WRJ, Keyhole race, 2/80
25.03.2017 WRJ, Halter, 5/87
29.03.2017 WRJ, Halter, 5/87

30.03.2017 WRJ, Halter, 5/87
00.00.0000 WRJ, taso, sijoitus
00.00.0000 WRJ, taso, sijoitus
00.00.0000 WRJ, taso, sijoitus
00.00.0000 WRJ, taso, sijoitus
00.00.0000 WRJ, taso, sijoitus
00.00.0000 WRJ, taso, sijoitus
00.00.0000 WRJ, taso, sijoitus
00.00.0000 WRJ, taso, sijoitus
00.00.0000 WRJ, taso, sijoitus

Päiväkirja

03. toukokuuta 2019

Corky oli kieltämättä ilo silmälle näin monen vuoden jälkeen. Harmaa karva kiilsi kuin metalli, vaikka jouhet olivat rentoon lännentyyliin vähän sekaisin ja länsituulen tuivertamia. Ravenwood Ranchin upeita lakeuksia vasten seisova Corky näytti aivan mustangilta; vaikka se olikin täällä saanut pitkän koulutuksen ja lempeän käsittelyn, kimmellys vapaudenkaipuuta ja villiyttä sen silmistä yhä vain välittyi. "Heippa, paha poika. Oletko komea, mitä? Tules katsomaan muistatko mammaa enää…" Corky levitti sieraimiaan ja pörisi hiljaisesti kuin vetäen syvään tuoksuani turvallisen matkan päästä sisäänsä. "Vielä, kun sille saisi hieman lisää lihasmassaa" sanoi Lauren viereltäni ja hymyili. Corky katseli meitä jonkin aikaa ja mietiskeli. Sitten, kun taioin porkkananpalan esiin, ori viimein pärskähti hyväksyvästi ja löntysti aidalle meitä vastaan. Sen hamutessa herkkua avonaiselta kämmeneltäni, silitin Corkyn lihaksikasta kaulaa sitä tunnustellen ja annoin sille taputuksen. "Tosi hyvähän se nyt on. Se oli sellainen 'vääristä kohdista kasvanut' vielä silloin meillä ollessaan. Hienosti jätkä on saanut rintaa ja pakaraa kokoon." Lauren ojensi minulle Corkyn narun ja kävin hakemassa oriin laitumelta. Sain sukia sen pihapuomilla samalla, kun Lauren kertoi Corkyn edesottamuksista, ja sitten heitin sen selkään westernsatulan ja suitset.

Corky tuntui allani hevoselta, joka ei antaisi mitään auvoisesti ja ilmaiseksi vain siksi, että satuin olemaan sen kasvattaja. Saatoin tuntea kireyden ja levottoman kaluamisen kankea vasten. Jo aivan minimaalisen pienestä signaalista Corky hätkähti ja sen käynti oli epävarmaa, kokeilevaa, vastahankaista. Muistin jälleen elävästi, kuinka Corky ei ollut mikään maailman helpoin ja huolettomin hevonen. Siinä oli samanlaista emänsä kaltaista epäluuloisuutta kaikkia ja kaikkea kohtaan, jonka kuitenkin pystyisi sinnikkäällä luottamuksen vahvistamisella voittamaan. Taputtelin Corkya kevyesti lavalle samalla, kun otimme reipasta käyntiä, ja juttelin sille. Ori halusi välillä pysähtyä ja katsella ympärilleen. Annoin sen tehdä niin aluksi, jotta sille tulisi tunne, etten olisi kärsimätön, mutta parin tällaisen iisin alkukierroksen jälkeen uskalsin jo pyytää sitä enemmän eteen ja liikkeelle ennakoiden turhasta hitailusta. Lauren katseli meitä kentän laidalta. "Miltä tuntuu?" hän kysäisi. "Hyvin corkymaiselta", vastasin hymyillen. "'Kuka sinä akka olet'." "Kyllä se sinut muistaa", Lauren sanoi luottavaisesti.

Annoin jalkojeni valua pitkinä ja rentoina kohti maata, kun Corky lähti raviin. Pidin ohjia yhdessä kädessä ja toinen käteni lepäsi reidellä. Saatoin tuntea aina, kun Corky yritti jotain: omapäisiä suunnanvaihtoja ja sitten muka pöyristyi, kun en antanut siihen lupaa. Puolet tästä ratsastelukerrasta menisikin ilmeisesti tähän hiljaiseen tahtojentaistoon – unohtakaa siis western pleasure.Corkylla ei ole maailman pehmein raviaskellus tai sitten sen vielä jännittäminen sai liikkeen tuntumaan kovalta. Tein sen kanssa paljon laajoja mutkitteluja ja kaarteita kevyesti ohjalla kaulalle koskettamalla ja pistin merkille, että Corky reagoi näihin sipaisuihin erittäin herkästi. Se oli siis emänsä tavoin myös äärimmäisen herkkä. Mikään ylimääräinen tai turha ratsastajan osalta ei tullut kysymykseenkään, jos halusi oriin rentoutuvan ja tekevän toivotulla tavalla. "Less is more" on todellakin Corkyn suhteen iskulause. Ravasimme hyvin pitkän aikaa vain rauhallisia ja loivia, toisinaan tiukempia kaarteita, kunnes minusta alkoi tuntua, ettei Corky enää ollut niin jännittynyt. Ei tarvinnut kuin ajatella laukkaa ja Corky alkoi keinua allani; etenevä, vähän levoton tahti, jota säesti korvien vinha pyörintä ja satunnainen protestoiva pärskähdys. Keskityin vain omaan istuntaani ja sen rauhallisuuteen enkä tehnyt satulassa mitään, mikä olisi voinut häiritä hevosta. Kun jätin Corkyn rauhaan ja annoin sen vain mennä, korvatkin rauhoittuivat.

"Kivasti!" Lauren kommentoi, kun ohitimme hänet aidalla. Laukkasin isolla ympyrällä ja ihan vain kokeilunhalusta, että mitä mahtaa seurata, vaihdoin painoa toiselle pakaralle. Corkyn korvat tulivat heti taa ja sitten se vaihtoi laukan. Ohjasin sen kevyesti uuteen suuntaan ympyrällä. Pää alkoi pikku hiljaa laskeutua, askellus pidentyä ja rentoutua. Oli hieno tunne, kun Corky muuttui allani pehmeäksi ja vastaanottavaiseksi. Se pysähtyi nätisti suoraan laukasta ja kiitokseksi sipaisin sitä vain lempeästi kaulalle. "Loppua kohden selvästi se rentoutui!" Lauren sanoi innoissaan. "Tuntui tosi hyvältä, vitsit", huokasin nauraen laskeutuessani satulasta. Corky jauhoi kuolainta ja puoleiseni korva oli kääntynyt suuntaani. Se oli kuin ystävälliset sanat: "Minä luotan sinuun nyt." "Kiitos, että sain tulla ratsastamaan sillä", sanoin Laurenille, joka otti oriin ohjat vastaan. "Tämä oli tosi mahtava kokemus. Ja kaikkea hyvää ja tsemppiä teille jatkoon tämän koviksen kanssa!" - kasvattaja (VRL-02207)

15. huhtikuuta 2017

Kanadasta ostettu Orange Wood's Cuck-COO oli hevonen, johon oli helppo ihastua. Kisauraansa jo aloitellut nuori ori oli elämänsä voimissa ja siinä missä kiinnostuksemme oli herännyt harvinaisemman colorado rangerin myynti-ilmoituksen myötä, vakuuttivat myös Corkyn myyntikuvat ja -esittely meidät siitä, että tässä olisi hevonen joka meidän olisi ehdottomasti saatava Ravenwoodiin. Ja vaikkemme aiemmin olleet tehneet kauppoja Orange Wood Ranchin omistajan kanssa, olimme kuitenkin kuulleet hänestä ja hänen tilastaan pelkkää hyvää, joten uskalsimme hyvillä mielin sopia kaupoista pitkälti puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Ja kyllähän riskinotto kannatti, sillä Orange Wood's Cuck-COO osoittautui juuri sellaiseksi kuin kasvattaja oli luvannutkin. - Lauren Ely





 

ulkoasu © Cery 2016

tekstit © Break, ellei toisin mainita!

muut kuvat © pidä hiirtä kuvan yllä nähdäksesi tekijäinoikeudet!

otsikkokuvat © Filter Forge, jenna4m & Trey Ratcliff (CC BY-NC-SA 2.0) sekä Horsebreakers Unlimited, LLC. (Pamela)