CRAMPTON QUEANBEYAN

virtuaalihevonen / a sim-game horse

img       img
img
img

Nimi Crampton Queanbeyan Syntymäaika, ikä 30.06.2015, 6v
Rotu australianhevonen Sukupuoli tamma
Väri, merkit tummanpunaruunikko, tähti Säkäkorkeus 155cm
Koulutustaso lännenratsu, western pleasure Rekisterinumero VH16-115-0012
Kasvattaja Nicky | Crampton Stock Horses Omistaja VRL-05810
Meriitit Therapy Friend -sertifikaatti

* satunnainen ikääntyminen

   

Crampton Queanbeyan, lyhyemmin vain Quean, on maailman kiltein hevonen. Tämä siro ja rakenteeltaan kuiva tummanpunaruunikko on niitä hevosia, joista näkee jo päällepäin että se ei satuttaisi kärpästäkään tahallaan. Queanilla on siitä aivan mahtava luonne, että se suhtautuu jokaiseen yhtä avoimin ja ystävällisin mielin. Olitpa tilalla uusi tai vanha kävijä, Quean tervehtii varmasti sinua pehmein hörinöin ja lämpimin nuuhkaisuin. Tamma osaa hurmata puolelleen kenet tahansa ihan vain vaatimattomalla ja lempeällä olemuksellaan ja minusta tuntuukin että tällä meidän Queanbeyanilla on aivan mahdottoman suuri sydän. Näin hienon hevosen kanssa on kunnia tehdä töitä ja sitä suuremmalla syyllä pidämmekin Queania kuin kukkaa kämmenellä.

Quean on varmasti käytävällä harjattavana silloin, kun tilalla on lapsia tai hevosharrastusta aloittelevia ihmisiä vierailulla. Quean saa usein sen arimmankin lapsen tai aikuisen ulos kuorestaan ja siitä syystä sen kanssa alettiin toimia myös terapiaratsastuksen puolella. Käymmekin Queanin kanssa kerran viikossa kaupungin järjestämällä kurssilla, jolla vammautuneet aikuiset ja lapset pääsevät liikkumaan vapaammin hevosten selässä. Queanilla onkin nykyään jo ihana oma vakioratsastaja, 10-vuotias tyttö Sonya, joka muistaa aina tuoda Queanille porkkanoita tunnin päätteeksi. Joten kyllä, Quean on maailman helpoin, kiltein ja rauhallisin hoitaa. Sonya istuu pyörätuolissa, mutta Quean ei edes ensimmäisellä tutustumiskerralla hätkähtänyt sen vuoksi laisinkaan vaan työnsi vain turpansa uteliaana pikkutytön syliin. Sellainen tämä meidän Queanbeyan on.

Ratsuna Quean on äärettömän herkkä ja tällä oikeastaan tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, että se kuuntelee aivan äärettömän tarkasti ihmistä. Eikä pelkästään saamiaan apuja, vaan niitä pienimpiäkin painonmuutoksia ja ihmisestä välittyviä tunnetiloja. Terapiaratsuna Quean on oppinut sen, milloin pitää pysähtyä tai kulkea hiljaa ja milloin voi taas vähän lisätä vauhtia. Tamma tosiaan lukee todella tarkasti ratsastajaansa ja välillä tuntuu että se suorastaan yrittää pitää huolta selässään istuvista kaksijalkaisista. Varmaan se yrittääkin. En tiedä mitä siellä satulassa pitäisi tehdä, että Queanin selästä onnistuisi tippumaan, sen verran kärsivällinen ja viisas tämä meidän australialaistammamme on. Mutta vaikka Quean toimii erinomaisesti aloittelijoiden kanssa ja lastenratsuna, se on myös erittäin hyvä western- ja karjahevonen. Quean nauttii selvästi myös siitä että se pääsee välillä irrottelemaan ja laukkaamaan pitkin ohjin pitkin aroa. Tammalle itselleen onkin hyvää terapiaa päästä välillä purkamaan energiaansa karjanajon merkeissä.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Gatenby Keegan ii. Kilbeaton P (evm) iii. Kingsley P (evm)
iie. Ellis Thalia (evm)
ie. Gatenby Roberta (evm) iei. Moll-Paxton (evm)
iee. Rhoda's Bitch (evm)
e. Mackenzie S ei. Lachlan S (evm) eii. Lionel S (evm)
eie. Tirranna S (evm)
ee. Morilla S (evm) eei. Tippett Harvey (evm)
eee. Mincarlie S (evm)

Jälkeläisinfo

t. RWR Misty Blue Mountains 17.10.2016 i. Crampton Barney om. VRL-01417
o/t. Varsan nimi 00.00.0000 i. Vanhemman nimi Omistaja
o/t. Varsan nimi 00.00.0000 i. Vanhemman nimi Omistaja
o/t. Varsan nimi 00.00.0000 i. Vanhemman nimi Omistaja
 

Crampton Queanbeyanin isä, Gatenby Keegan, oli 156 senttinen rautias australianhevosori. Kerry oli kivannäköinen raudikko, jolla oli myös mukava luonne. Varsinkin kun orin oppi tuntemaan, siitä sai hyvän ystävän ja toimivan westernratsun. Kerry menestyikin hienosti WRJ:n alaisissa kilpailuissa ja se myös vaikutti siitosorina kotitilallaan Australiassa. Emä, Mackenzie S, on 155 senttinen tummanruunikko australianhevostamma. Madde on erinomainen, hyvin koulutettu westernhevonen joka hurmaa fiksulla ja lojaalilla luonteellaan. Tamma onkin menestynyt upeasti westernkilpailuissa samoin kuin onpa se pärjännyt myös matkaratsastuksen parissa.

Kilpailukalenteri

20.08.2018 WRJ, western pleasure, 6/47
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus

00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus
00.00.0000 WRJ, western pleasure, sijoitus

Päiväkirja

08. toukokuuta 2018

Taakse jäivät pari jännityksentakaista päivää ja loputtomalta tuntuneet ajokilomerit, kun palasimme takaisin Yhdysvaltoihin kotitilallemme Kanadan vierailultamme, osallistuttuamme 7. toukokuuta järjestettyyn terapiahevosten klinikkaan Orange Wood Ranchilla! Klinikassa testattiin hevosten soveltuvuutta terapiatoimintaan, joten tottakai me läksimme mukaan tälläiseen tilaisuuteen toiveissamme hankkia Queanille myös ne viralliset sertifikaatit. Olimme turhaan jännittäneet tuloksia, sillä Quean oli (kuten olettaa saattoi) hoitanut ns. homman kotiin olemalla vain oma luotettava, rauhallinen ja ihana itsensä. Tamma oli selvinnyt loistavin arvosanoin kaikista kolmesta käytöskokeesta ja se saikin koko tilaisuuden korkeimmat pisteet eli huimat 19 pistettä täydestä 20 pisteestä! "Erinomainen terapiaeläin, luotettava, lempeä ja kärsivällinen. Aiempi kokemus näkyi ja hevonen suoritti kaikki käytöskokeet kunniallisesti.", näin kuuluivat kommentit Queanista ja tamman lopullinen pisterivi näytti seuraavalta: 5 / 5 - 5 - 4 = 19. Näin ollen Quean ansaitsi kotiin viemisiksi ihanan vaaleanpunaisen Therapy Friend-loimen sekä tamma sai virallisina asiakirjoina Therapy Friend -sertifikaatin, Pet Friend -diplomin ja osallistumistodistuksen Nature Therapy Unionin ja Pet Friend Associationin puolesta eli Quean on nyt virallisesti hyväksytty terapiahevonen, joka saa laillisesti olla mukana harjoittamassa maksullista eläinterapiaa yhdessä ammattilaisen ohjaajansa kanssa. Ja haastateltiinpa meitä lyhyesti myös Omppusanomiinkin! - Lauren Ely

07. toukokuuta 2018

Orange Wood Ranchin tallipihalla kävi kuhina, kun kaarroimme hevoskuljetusautomme parkkiin kanadalaisen hevostilan pihamaalle. Kiireisiltä vaikuttavien ihmisten puheensorinaan ja autoista uloslastattujen hevosten hirnahduksiin sekoittui taustalla kovaäänisistä vaimeana soiva musiikki. Katsottavaa olisi ollut paljonkin, mutta aloimme ensitöiksemme mukaan lähteneen hevostenhoitajan Mary-Suen ja mukanamme olevan australianhevostamman Crampton Queanbeyanin vakioratsastajan Sonyan kanssa laskea alas lastaussiltaa, jotta Quean pääsisi pitkän matkan jäljiltä viimein jaloittelemaan. Sonyan odotellessa pyörätuolissa äitinsä kanssa hieman sivummalla, Mary-Sue huolehti Queanin irrottamisesta ja taluttamisesta alas lastaussiltaa tallipihalle. Ohitsemme juokseva lauma kikattelevia lapsia sai Sonyan huulille hieman surumielisen hymyn, mutta se pyyhkiytyi nopeasti pois, kun korvat hörössä ympärilleen rauhassa silmäillyt Quean painoi turpansa tytön vaaleisiin hiuksiin tervehdyshörinöiden kera. ”Noniin, aletaanhan laittaa Queania valmiiksi, terapiahevosten klinikka alkaa parin tunnin päästä!”, totesin ja Mary-Suen luovuttaessa Queanin riimunnarun Sonyalle, jotta hän pääsisi riisumaan tammalta loimen ja suojat, minä aloin purkaa autosta Queanin harjoja ja varusteita.

”Minua jännittää ihan kauheasti!”, Sonya kertoi minulle, kun Quean talutettiin keskelle maneesia tuomareiden arvioitavaksi. Tässä osiossa testattaisiin tamman sietokykyä eri tilanteissa ja kentälle olikin asetettu vaikka mitä lastenvaunuista katosta roikkuviin pressuihin. Vilkaisin hymyssä suin vieressäni olevaa tyttöä ja asetin käteni hänen harteilleen. ”Hyvin se …”, en ehtinyt sanoa sanottavaani loppuun kun säpsähdimme molemmat kaiuttimista kuuluvaa pamahdusta, jonka seurauksena alkoi soida musiikki. ”Herranen aika.”, naurahdin, mutta sitten näin että Quean oli hädintuskin säikähtänyt, se oli kohottanut vain päätään ja katsahtanut ympärilleen tavallista tarkkaavaisemmin, mutta nyt se jo höristeli jälleen korviaan taluttajalleen. ”Siinäs näit … Quean pärjää kyllä.”, hymyilin kannustavasti Sonyalle. Toivoin kyllä itsekin kovasti, että Quean saisi ansaitsemansa sertifikaatin, sen verran hienoa työtä se oli jo tehnyt ratsastusterapian parissa viime vuodet. Seurasimmekin jännittyneinä Queanin suoritusta alusta loppuun, kuinka se altistettiin erilaisille häiriötekijöille; lastenvaunuista alkoi kuulua yhtäkkiä nauhoitettua vauvanitkua ja pressut alkoivat kahista tuulessa. Ohi juoksi räksyttäviä koiria ja ilmapalloja mukanaan lennättäviä lapsia, joku ilmestyi paikalle kahisevassa sadeasussa ja aukaisi sateenvarjon suurinpiirtein tamman turvan edessä … Täytyy kyllä sanoa, että luojan kiitos Quean on tottunut kotitilallaan niin jaloissa juokseviin koiriin, liikenteeseen kuin lapsiinkin eikä se reagoinut mihinkään erityisen voimakkaasti vaan tamma säilytti hyvin hermonsa, vaikka tilanne olikin outo. ”Voi Quean, olit ihan mahtava!”, Sonya hymyili ja rutisti tammaa kaulasta, kun sen esittäjä luovutti tamman meille viimein takaisin. Sitä se tosiaan oli, ajattelin itsekin, kun seurasin hymyssä suin pyörätuolissa istuvan tytön ja tummanpunaruunikon tamman kohtaamista. Me olimme varmasti jännittäneet tilannetta Queania enemmän! - Lauren Ely

29. tammikuuta 2016

Noin kuukausi sitten saimme puhelun Durangon kaupungin harrastus- ja ratsastusterapiajärjestön ohjaajalta, joka ilmoitti etsivänsä sopivia hevosia ensi keväänä alkavalle ratsastusterapiakurssille. Hän halusi tietää olisimmeko halukkaita lähtemään mukaan yhden tai kahden hevosen kanssa ratsastusterapiatoimintaan, jonka tarkoituksena olisi kehittää terapiaan tulevien motorisia, pedagogisia ja psykologisia taitoja. Kyseessä oli kokeilu, jonka tarkoituksena oli myös varmistaa saataisinko kasaan sopivaa ryhmää, jotta kaupunki rupeaisi tukemaan toimintaa enemmänkin. Palkkaa työstä ei saisi ja itse olisi tuotava hevoset paikalle pienelle yksityistallille, mutta en muuta olettanutkaan, ajattelin vain että tottakai haluaisin olla mukana tälläisessä toiminnassa! Keskusteltuani asiasta mieheni kanssa hän sanoi lopulta, että saisin itse päättää lähtisinkö toimintaan mukaan ja hän oli myös se, joka ehdotti australialaistammaamme Queania terapiaratsuksi ryhmään mukaan. Innostuin asiasta niin että soitin samana päivänä takaisin ohjaajalle ja ilmoitin että olisin halukas osallistumaan toimintaan.

Siitä päivästä alkoikin pari kuukautta kestävä tehovalmennus, missä minua ja Queania valmisteltiin tuleviin haasteisiin. Pääsimme mm. tutustumaan Queanin kanssa erilaisiin apuvälineisiin kuten pyörätuoliin, mutta Quean ei tapansa mukaan edes silmäänsä räpsäyttänyt kun sellainen työnnettiin esiin. Minä taas pääsin opiskelemaan mm. mitä erilaisia liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia ihmisillä voi olla sekä osallistumaan mukaan viikonloppukurssille naapuriosavaltiossa järjestettävälle terapialeirille, missä pääsin tapaamaan ensimmäistä kertaa ratsastusterapiassa käyviä ihmisiä. Valehtelisin, jos väittäisin ettenkö muutamaan kertaan epäillyt tulisiko tästä mitään kun opittavaa oli niin paljon, mutta kannustava ohjaaja ja se kuinka mahtava Quean oli (tammahan oli kuin luotu tätä varten!), saivat minut jatkamaan. Ja kun lopulta, nyt tammikuun lopulla pääsimme tapaamaan kurssimme tulevia kuntoutettavia nuoria, tiesin tehneeni oikean päätöksen kun näin ensimmäisen kerran Queanin painavan turpansa varovasti nuoren pyörätuolissa istuvan Sonya-tytön syliin ja näin ensimmäistä kertaa Sonyan huulille varovaisesti nousevan hymyn. - Lauren Ely

25. elokuuta 2015

Crampton Stock Horses tuli meille tutuksi, kun Australiasta asti tehtiin tarjous meidän silloisesta myynnissä olevasta paint-kasvatista. Ei sitä joka päivä tule viestiä niin kaukaa, joten ei liene yllätys että sähköpostiviestittelymme senkun venyi venymistään kunnes lopulta huomasin tehneeni puolestani tarjouksen eräästä Cramptonin kasvatista. Voisipa sanoa että teimme eräänlaiset vaihtokaupat; meiltä läksi paint-kasvatti Cramptoniin Australian helteisen auringon alle ja Ravenwoodiin saapui puolestaan meille täysin uusi tuttavuus, nimittäin australianhevonen. Cramptonin oma kasvatti Queanbeyan hurmasi koko talliväen viikossa, vaikka olimme ensin jännityksellä miettineet minkälainen hevonen sitä mahtoikaan tulla ostettua. Toivon mukaan saammekin jossain vaiheessa tilaisuuden ostaa lisää australianhevosia Ravenwoodiin Cramptonista, vaikka hevosten lennättäminen niin kaukaa meille kallista onkin. - Lauren Ely





 

ulkoasu © Cery 2016

tekstit © Break, ellei toisin mainita!

muut kuvat © pidä hiirtä kuvan yllä nähdäksesi tekijäinoikeudet!

otsikkokuvat © Filter Forge, jenna4m & Trey Ratcliff (CC BY-NC-SA 2.0) sekä Horsebreakers Unlimited, LLC. (Pamela)